Runoilta Taavetissa

Keskiviikkona 24.2. 2016 palttalaiset esiintyivät Taavetin kirjastossa. Illan oli järjestänyt Paltan paikallisryhmä Kursiivi. Mukana olivat myös Paltan uusi puheenjohtaja Tarja Okkonen ja varapuheenjohtaja Kirsi Komulainen. Kiitos Taavetin kirjastolle ja Kursiiville hienosta illasta!

 

Galina kukitti uuden Paltan puheenjohtajan.

Galina Pulkkinen lukee otteita päiväkirjastaan.

Tarja Pesonen

Erkki Santapukki lukee runojaan Suomen pystykorvasta.

Annikki Hyytiäinen kertoo kirjastaan Torvisoittoa Elias Nuppolan johdolla, joka on Reuna Oy:n julkaisema 168 sivuinen tietokirja Luumäen Nuppolan kylässä perustetun torviseitsikon vaiheista vuosina 1910-2010.

Eija Mättö

Anneli Hyyrynen

 

Galina kukitti Kursiivia vetävän Anja Romun.

Kursiivia vetää energinen Anja Romu.

Advertisement

KURSIIVISSA VUONNA 2015

Kursiivilaiset vasemmalta: Annikki Hyytiäinen, Erkki Santapukki, Hilkka Mattila, Tarja Pesonen, Tuula Uro, Eija Mättö, Galina Punkkinen ja Anja Romu.

Kursiivi on linnun laulua, kukkien tuoksua, runojen ja sanojen kevyttä juoksua. Porukalla mennään ja aiheita riittää, mukava on Teitä kaikkia kiittää.

Kirjoittajapiiri Kursiivi on toiminut Luumäellä vuodesta 2000 lähtien. Itse olen ollut mukana vuodesta 2004. Vuodet eivät ole olleet sisaruksia. On ollut Sinisen kynän harjoituksia, kirjoittajakoulutuksia, antologioita, vanhainkoti- ja koulukiertueita, Luumäen Lehden Kynä ja Mustepalstat sekä kuukausikokoukset, joissa tapaa ystäviä.

Vuoden 2015 ajan vietin kirjoittamistaukoa ja olin mukana vain muutamassa tilaisuudessa. Niissä olen ollut ylpeä siitä, että saan olla Kursiivin jäsen.

KYNÄ ON VAHVEMPI KUIN MIEKKA

Harrastemessuilla Taavettihalli oli täynnä yhdistyksiä. Olipa mukana vetonaula-voimailijoitakin. Pieni Kursiivi pysäytti kuitenkin pöytänsä ääreen monta kävijää. Saimme kertoa kirjoittamisesta, katsella valokuvia ja arvuutella kuvallisia sananparsia sekä olla osa Luumäen nykypäivää.

SATU JA HISTORIA YHDESSÄ YHDISTÄVÄT JA KIINNOSTAVAT

Viileä kesä ja taivaalla vyöryvät sadepilvet eivät estäneet Lasten linnoituspäivän viettoa. Historiallinen Joukola avasi ovensa ja jo perinteinen kesätapahtuma keräsi yhteen sekä omaa että ulkopaikkakuntalaista lapsellista että muuta väkeä. Linnoitushistoria oli monella jo edellisten kesien jälkeen hallussa, mutta mukavia keskustelu- ja visailutuokioita syntyi yli 240 vuotiaan linnoituksemme ansiosta. Yhdessä tekemämme kirja ”Charlottan hevonen ja muita tarinoita Taavetin linnoituksesta” lähti monen osallistujan matkaan kotiin vietäväksi.

KIRJOITTAMINEN KANNATTAA AINA

Kirjoittajaystävä Galina järjesti merkkipäivänsä kunniaksi meille yhteisen hetken paikallisessa kahvilassa. Maukas tarjoilu, uniikit runot ja viihdyimme. Arjessa ja juhlassa: Yhdessä olemme enemmän.

Galina hymyää.

Luumäen Lehden joulunumero ja siellä omat sivumme toi meille jokaiselle JOULUN.

 

Hilkka Mattila

 

Tarja Okkosesta Paltan puheenjohtaja

Kirjoittajayhdistys Paltta ry valitsi vuosikokouksessaan Lappeenrannassa sunnuntaina 21.2.2016 kirjailija Tarja Okkosen yhdistyksen puheenjohtajaksi. Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa vaikuttavan yhdistyksen uusi puheenjohtaja asuu Kouvolassa, kuten varapuheenjohtajaksi valittu Kirsi Komulainenkin. Komulainen hoitaa myös yhdistyksen sihteerin tehtävät.

Muut johtokunnan jäsenet ovat Pilvi Valtonen ja Maire Pyykkö Lappeenrannasta, Jukka Behm Kouvolasta, Katri Niinimäki Savitaipaleelta ja Lauri Hinkkanen Imatralta.

Tarja Okkonen Kotkan pääkirjastossa 2015.

Kuukauden palttalainen: Päivi Lappalainen

Päivi Lappalainen

Aloin aktiivisesti kirjoittaa runoja joskus 15-vuotiaana. Tosin ensimmäisen runoni kirjoitin Jari-nimisestä pojasta jo 9-vuotiaana. Hän oli isosiskoni Pirjon luokkatoverin pikkuveli. Hänen kanssaan jäimme joskus iltaisin kahdestaan, kun Pirjo ja Jarin isosisko Päivi lähtivät disco Catacombiin Lahdessa. Ja äiti ja isä olivat myös tansseissa. Jari oli hoikka, pitkä ja vaalea poika. Ihastuin.

Puiden varjossa sinut nään,
olet muuttunut paljon.
Et päätäs käännäkään
käsi vierelläs sua palvoo.

10-vuotiaana tein jonkun kirjaa muistuttavan töherröksen espanjalaisesta perheestä, vaikken tiennyt koko Espanjasta mitään. Asuimme Lahdessa Hakakadulla, ja naapurin rouva kannusti kovasti jatkamaan.

Murrosiän myllerrykset ja suuri tuskainen ensirakkaus patouttivat minut kirjoittamaan runoja. Ensirakkauteni Kari oli Lahden komeimpia uroita varsinkin miehistyttyään ja mentyään inttiin. Hän aiheutti toiminnoillaan minulle hyvin paljon tuskaa. Mutta kukapa olisi seppä syntyessään. Olin liian herkkä niinkin kokeneen sällin talutushihnaan. Siinä olivat hyvät eväät rakkausrunoille.

Lukiossa kirjoitin pääasiassa runoja, mutta myös yhden mainittavan aineen nimeltä Musiikkia yli rajojen. Se arvioitiin uniikiksi. Kuvaan siinä Pihtiputaan rockfestivaaleja vuonna 1982, jolloin nukahdan amerikkalaisen Davidin viereen Pelle Miljoonan laulaessa Hyvää yötä maailma.

Lukion äidinkielen opettaja Irma Willman kannusti ja kehotti minua lähettämään runojani kirjailija Risto Ahdille. Saatuani nipun takaisin muistan Riston neuvoneen, että asioiden pitää patoutua kunnolla, että syntyy voimakasta ja vaikuttavaa tekstiä.

Päijät-Hämeessä julkaistiin Optimisti-lehteä ja olin tosi onnellinen, kun sain ekan runoni joskus 1983 lehteen. Suuren uutisen kertoi runoilija Arto Kytöhonka Päijät-Hämeen kesäyliopiston Luovan kirjoittamisen kurssilla, jolla kävin tuona samaisena kesänä. Kytöhonka julkaisi kirjoituksiani 4 vuotta Optimistissa, jonka päätoimittajana toimi. Hän myös kannusti ja antoi minulle palautetta lähetellen postikortteja kotiini. Sitten runosuoneni tyrehtyi hetkeksi. Tapasin tulevan mieheni 1985. Minut palkittiin myös Maaseudun Sivistysliiton kirjoituskisassa runoistani tuolloin.

Käydessäni Orimattilan emäntäkoulua vuosina 1983-84 toimitin emäntäkoulussa koulun historiassa jo aiemminkin tuttua Kipinä-lehteä vuoden ajan. Ainakin rehtori Oijala luki sitä silmät tapillaan. Lähetin jonnekin Iltapäivälehdestä löytämääni osoitteeseen tekstejäni. Yhtenä iltana minulle soitti sisäoppilaitokseen kirjailija Kalevi Seilonen ja kertoi haluavansa lisää runojani. Näin sain kolme kohtalaisen hyvää runoa julkaistua Runous-lehdessä, jonne kirjoittivat ne Oikeat Kirjailijat, myöhemmin myös idolini Juice. Nuo runot käännettiin skandinaavista Cafe Existence julkaisua varten ruotsin kielelle. Myöhemmin Seilonen arvioi esikoisrunoteokseni, ja sain häneltä hyviä vinkkejä.

Nämä olivat kirjoittajan alkutaipaletta, joka on ollut pitkä. Noiden vuosien jälkeen kävin muutaman päivän lehtikirjoittamisen kurssin Hollolan Kestikievarissa 1985. Ajattelin, että en varmasti ala miksikään lehden avustajaksi. Mutta kahden vuoden päästä huomasin toisin käyneen. Etelä-Suomen Sanomien Huvi- ja Hyötyosaston vastaava Marjukka Mård toivotti minut melkein yhdeltä istumalta tervetulleeksi kesätöihin. Jostain syystä en mennyt. Takanani oli siis loistava tulevaisuus. Ja edessä vietävä määrä kursseja, jotka on juosten kustu tai laukattu. Viimeksi juuri Nuoren Voiman kulttuurilehtien avustajakurssi, jossa jo vetäjinä huipputekijät. Itseään paremmassa seurassa toivottavasti kehittyy

Sitten tuli aikoja, että en kirjoittanut runoja, tein vain juttuja City-lehteen. Pohjanmaalla sijaitsi lehtijuttutoimisto, joka ihastui artikkeleihini niin että halusi minun kirjoittavan sinne aina juttuja, joita julkaistaisiin kahdessa tai jopa viidessä lehdessä kerrallaan. Siihen aikaan innostuin myös radiosta. Jutuista myös maksettiin.

Teinkin juttua Lahden Rytmiradioon. Kunnes lama kouraisi, synnytin ensimmäisen lapseni ja odotin jo toista. Muutettuamme Rajamäelle aloin toimittaa Pallero-lehteä, joka oli pieni äänitorvi pienten lasten äideille ja alan ammattilaisille. Tein juttuja myös Kansalaisradioon Helsinkiin. Kirjoittaminen ja puhuminen säilyivät harrasteena.

Kun lapset kasvoivat, työelämä vei minut kymmeneksi vuodeksi myyntipäällikön hommiin. Hoidin ne huolella, kunnes päätin lopettaa. Lähdin keittiötöihin. Valmistuin kokiksi. Tein kaksi runokirjaa ja toimitin yhden, ja juttuja. Nyt olen laajentanut, sisäistänyt ja syventänyt. Eikä loppua näy. Päätin, ettei minun tarvitse joka paikassa heilua. Lapsetkin ovat lähteneet jo pesästä melkein kaikki.

Viisi vuotta avustin jopa Kaupunkilehti Varttia 2000-luvulla.

Toimin muutamissa yhdistyksissä mielelläni. Paltta on monipuolinen ja aktiivinen. Pyrkii huomioimaan mahdollisimman monia jäseniään. Siellä on myös mukavia ihmisiä.  Eurooppalainen Kulttuuriyhdistys on toinen paikka, jossa olen aktiivinen. On muitakin muun muassa epävirallinen ”Me Tosikot”, joista suurin osa kuuluu Uudenmaan kirjoittajiin.

Yhden kurssin valmentajani, kirjailija Marija Vantti kehotti minua kustantaja Eija Tuomelan ohella keskittymään yhteen lajiin kerrallaan, koska teen päivätyökseni muuta. Oikeaan osuivat.

 

ei auta enää buranat
ei auta kysellä hoitajilta
mikä sinun on
nyt kun on taas
tankattava

rakkauden
panssarivaunu täyteen

kiihkeitä
pehmeitä
unelmia
ladattava
kohti maalitaulua
että osuisi
kohilleen

kerrankin.

Onnistun.

 

Päivi Lappalainen

 

Runoraati kokoontui kulttuurikahvilassa Imatralla

Vasemmalta: Mari Smolander, Janne Koivistoinen, Marja Huuhtanen, Anna-Liisa Remes ja Henna Laitinen. Kuva Jukka Hirvonen.

Kulttuurikahvila goes rock! Näin oli Imatran kirjastonjohtaja Marja Huuhtanen teemoittanut kirjaston vastuuvuoron helmikuun kulttuurikahvilaan 4.2.2016.

Kahvilatoiminta on aloitettu jo vuosia sitten niin, että jokaisen kuukauden ensimmäisenä torstai-iltapäivänä kukin kulttuurin osa-alueista järjestää tunnin pituisen ohjelman, minkä jälkeen musiikkiluokan koululaiset esittävät oppimiaan taitoja kahvilan puolella. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy joskin kahvila mieluusti myy tuotteitaan.

Marja Huuhtaselle tehtävä ei ollut helppo, vaikka kokemusta monenmoisesta työstä on kosolti. Valinta kohdistui tällä kertaa rock-lyriikkaan. Hyviä tekstejä on niin paljon, että otapa niistä neljä, kas siinä pulma. Hyvin Marja oli onnistunut kahlattuaan läpi tolkuttoman määrän tekstejä. Teksteiksi valikoituivat Ihmisten edessä, Kovemmat kädet, Vanhan ajan filmissä ja Tämän kylän poikii.

Tunti järjestettiin runoraadin muodossa ja raatiin Marja oli saanut nykyisen Imatran Inkerin Mirja Borgströmin, päätoimittaja Janne Koivistoisen, kriitikko Teemu Salohalmeen sekä Kesäyliopiston rehtorin Mari Smolanderin. Pisteytys oli yhdestä kymmeneen.

Väkeä kuulijakunnassa oli sopivasti ja runoja tulkitsivat Henna Laitinen ja Anna-Liisa Remes. Kaiken kaikkiaan Paltta ry oli hyvin edustettuna, sillä niin kirjastonjohtaja Huuhtanen, Henna Laitinen kuin myös Anna-Liisa Remes ovat palttalaisia kukin. Näytti heitä olevan myös yleisössä.

Tulkinnan vaikeus tuli siitä, että jotkin sanoitukset olivat musiikin kera tuttuja ja pelko itsellä oli se, että rupean ”laulamaan”.

Tilaisuus oli onnistunut kiitos yleisön, kiitos kirjastonjohtajan, kiitos Hennan ja tietysti kiitos myös raadin. Kirjastonjohtaja Marja Huuhtanen oli jälleen järjestänyt onnistuneet puitteet, joten super kiitos hänelle.

Imatra 16.2.2016

Anna-Liisa Remes

 

Vuosikokous 21. 2. 2016 klo 12.30 – 15.00 Lappeenrannassa

Kirjoittajayhdistys Paltta ry

Vuosikokous

Aika: sunnuntai 21. helmikuuta 2016 klo 12.30 – 15.
Paikka: Lappeenrannan maakuntakirjasto, Heili-sali (entinen musiikkisali), Valtakatu 47, 53100 Lappeenranta

ESITYSLISTA/KOKOUSKUTSU

1 § Kokouksen avaus.

2 § Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

3 § Kokouksen esityslistan hyväksyminen.

4 § Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta.

5 § Kokouksen kahden pöytäkirjantarkastajan/ääntenlaskijoiden valinta.

6 § Toimintakertomus vuodelta 2015.

7 § Vuoden 2015 tilinpäätös ja toiminnantarkastajan kertomus.

8 § Tilinpäätöksen hyväksyminen ja tili- ja vastuuvapauden myöntäminen johtokunnalle.

9 § Toimintasuunnitelma vuodelle 2016.

10§ Jäsenmaksun suuruus vuonna 2016:

Ehdotus: 25 €, mikäli maksu suoritetaan 21.3.2016 mennessä, sen jälkeen 30 €.

11§ Talousarvio vuodelle 2016.

12§ Johtokunnan puheenjohtajan vaali.

13§ Johtokunnan erovuorossa olevat ja uusien jäsenten vaali.

14§ Yhden toiminnantarkastajan ja hänen varajäsenensä vaali.

15§ Uuden johtokunnan kokous vuosikokouksen jälkeen.

16§ Kokouksen päättäminen.

Lappeenrannassa, 7.2.2016

Tarja Okkonen, varapj.

 

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintakertomus 2015