Taistelu enon kunniasta päätyi kirjaksi

01/12/2021

Riitta Komin kirja Viimeinen taistelu kunniasta ilmestyi viime kesäkuussa. Se sai heti ilmestyttyään median kiinnostumaan. Ja mielenkiintoinen tämä tarina tosiaan on. Se alkaa vuonna 1919 Vuoleen pitäjästä Venäjältä, jolloin Riitan isovanhemmat pakenivat Suomeen kahden lapsensa kanssa sisällissodan sekasortoisia oloja. Perhe ei kuitenkaan koskaan hakenut Suomen kansalaisuutta, joten Kirvussa 1921 syntynyt eno Viljo Salo oli jatkosodassa kadottuaan vailla kansalaisuutta. Siksi häntä ei voitu julistaa kuolleeksi.

Riitta ryhtyi taistelemaan enonsa oikeudesta sankarivainajan statukseen. Työ oli paljon hankalampi kuin hän olisi voinut arvata. Avuksi tarvittiin jopa presidentti Tarja Halosta. Suureksi avuksi oli myös Suomi-Inkeri seuran etsintäpalvelun Timo Laakso, jonka vuosikausia kestäneet ponnistelut lopulta tuottivat tuloksen: Lex-Salona tunnetun lain perusteella Viljo Salo lopulta julistettiin kuolleeksi 6.7.2006. Vuosi tämän jälkeen 9.7.2007 Viljo Salo lopulta siunattiin Tainionkosken sankarihautausmaahan. Tällöin oli kulunut tasan 63 vuotta siitä, kun hän katosi jatkosodan tykistökeskityksessä Äyräpäässä.

Riitta Komi kertoo kirjan vaiheista näin: ”En arvannut, että joutuisin käymään jatkosotaakin pidemmän paperisodan, ennen kuin seisoisin sankarihautausmaalla siunaamassa enoani haudan lepoon. En arvannut sitäkään, että päätyisin etsimään matkan varrella myös omia juuriani ja repimään auki jo arpeutuneita haavoja.”

Riitta Komi: Viimeinen taistelu kunniasta (Grafita 2021)

Lähteet: Etelä-Saimaa 9.8.2021, Riitta Komin kirjan kansi


UPEA KATTAUS PALTAN UUSISTA KIRJOISTA

29/11/2021

Lappeenrannan pääkirjastossa saatiin Liisanpäivänä 19.11. tutustua monipuoliseen ja kiinnostavaan kokoelmaan tänä vuonna ilmestyneistä Paltan jäsenten kirjoista. Esittelyssä oli kaikkiaan 10 teosta, mukana antologia, romaaneja, tietokirjoja ja runokirjoja. Heili-sali täyttyi yleisöstä. Juuri enempää ei sinne olisi saanut ottaakaan rajoitusten takia.

Sinikka Vuento

Kirjoittajapiiri Haukan Sydänääniä (Mediapinta) syntyi poikkeusajan etäkirjoittamisen tuottamista teksteistä. Kokoelmassa on 19 kirjoittajan kokemuksia elämän iloista ja suruista. Kirjan ovat kuvittaneet Maire Pyykkö ja Laila Hietamies ja toimittanut Mari Vuento, kaikki Haukan jäseniä. Antologia julkaistiin jo viime keväänä, mutta päästiin siis esittelemään vasta nyt pandemian takia.

Antologiaan ovat kirjoittaneet Pirjo Ahlberg, Aira Grén, Laila Hietamies, Ulla Maija Hjerppe, Jaakko Kaukonen, Lea Lignell, Liisa Lousa, Päivi Mutikainen, Juha Mänttäri, Anneli Pylkkönen, Maire Pyykkö, Katri Riikonen, Soile Rinno, Kaija Sirkiä, Anna Liisa Tajasvuo, Risto Talka, Mari Vuento, Sinikka Vuento ja Raija Vuorela

Maire Pyykkö ja Pirjo Ahlberg

Pirjo Ahlberg ja Maire Pyykkö esittelivät lasten kuvakirjan Pipaluk (Mini Kustannus). Se kertoo grönlantilaisesta pikkutytöstä, joka ei halua jäädä toimettomaksi huomatessaan outoja asioita asuinympäristössään. Yhdessä eläinystäviensä kanssa Pipaluk miettii, mistä meren roskat ovat peräisin ja mitä asialle voisi tehdä. Ajankohtaisen kirjan esittelyn tekivät erityisen ihastuttavaksi Maire Pyykön Heili-saliin tuomat alkuperäiset maalaukset, joilla hän oli kuvittanut satukirjan.

Anja Hytti-Oikkonen

Anja Hytti-Oikkonen kertoi kahdesta kirjastaan, runokirjasta Sydämen soinnut ja proosateoksesta Menneen muistot (SaimaPrint). Teoksiin on koottu näyttävä kokoelma elämän aikana kertyneestä aineistosta. Kuvituksena oli tekijän ja hänen aviomiehensä ottamia valokuvia. Tekijä paljasti, että suurin osa runoista oli rakkausrunoja.

Annikki Hyytiäinen

Annikki Hyytiäinen esitteli laajan historiikin Luumäen opinahjojen historiaa pitäjänkoulusta peruskouluun. Satoja tunteja oli kulunut arkistoja kolutessa ja valokuvia valitessa, mutta komea oli lopputuloskin. Kirjassa on yli 600 sivua, parisataa kuvaa ja henkilöhakemistossa n. 4000 nimeä. Kirjaan sisältyy myös yli 80 entisen koululaisen muistelmia.

Inka Hytönen

Inka Hytösen kirjoittama ja Kristiina Mäkimattilan kuvittama lastenkirja Herkko ja Hilla – Munkkipossut (Lector Kustannus Oy) syntyi tarpeesta saada omalle koulun aloittavalle lapselle sopivaa luettavaa. Munkkipossut on lämmin ja hauska tarina, jossa on otettu huomioon juuri lukemaan oppineen lapsen tilanne. Inka Hytönen tietää äidinkielen opettajana, miten se onnistuu.

Aimo Kapiainen

Aimo Kapiaisen romaani Henrik (Books on Demand) kertoo ajasta 150 vuotta sitten. Nälänhätä ja vaikeat epidemiat koettelivat kansaa. Poikkeuksellisen kylmät ja muutenkin vaikeat säät aiheuttivat useina vuosina lähes täydellisen kadon, sairautta ja kuolemaa. Lääkärit ja lääkkeet olivat harvassa ja kaukana. Kaiken puutteen ja sairauksien keskellä ihmisillä oli kuitenkin myös ilon ja onnen hetkiä.

Riitta Komi

Riitta Komi kertoi tilaisuudessa kirjastaan Viimeinen taistelu kunniasta (Grafita Kirjat). Komi tutki enonsa Viljo Salon kohtaloa jatkosodan aikana. Viimeinen tieto enosta oli Äyräpäästä, jossa 22-vuotias nuorukainen joutui muiden suomalaisten tavoin pakenemaan vihollisen kovaa keskitystä uimalla Vuoksen yli. Riitta Komi kamppaili vuosikymmeniä kadonneen enonsa oikeudesta tulla julistetuksi kuolleeksi. Koska Inkeristä Venäjän sisällissotaa paennut eno ei ollut Suomen kansalainen, hän ei voinut saada sankarivainajan statusta. Vasta 9.7.2007 monien vaiheiden ja lakimuutosten jälkeen Viljo Salo lopulta siunattiin haudan lepoon Tainionkosken sankarihautausmaalle.

Ari Mikkilä

Ari Mikkilä, eräkirja Avara maa – Linnunpyyntiä Lapissa (Myllylahti) on Mikkilän toinen eräkirja. Kirjailija liikkuu Lapin avarissa maisemissa kanalinnun ja metsähanhen pyynnissä. Pohjoinen on hänelle kotoisa alue, siellä voi edelleen vapaasti valita omat polkunsa. Tarinat ulottuvat 1970-luvulta nykypäivään saakka. Kirjassa ollaan kairassa sekä yksin että kokeneiden erämiesten matkassa. Toisinaan mukana on aloittelevia linnunpyytäjiä. Kommelluksilta ei vältytä, eikä vähiten koirien ansiosta. Kuten Mikkilän esikoisteoksessa Erämaan polte – jahtia yli rajojen tämänkin kirjan tarinoissa on hersyvää huumoria.

Kyösti Mäkinen ei päässyt toisen esittelylaisuuden takia mukaan Lappeenrannan uusien kirjojen iltaan, mutta Sinikka Vuento esitteli lyhyesti hänenromaaninsa Yksi huone kylmillään (Enostone). Se on Jämsän Koskenpäällä lapsuutensa viettäneen kirjoittajan vakavankoominen esikoisromaani. Kirja kertoo Pekasta, joka saapuu Ruotsista kotiseudulleen. Pekalla olisi paljon kysyttävää isältään, jolta vanhemman rooli ei aikoinaan ollut ottanut sujuakseen. Kun äitikään ei jaksanut pitää pojasta huolta, kyläläiset ottivat Pekan kasvattamisen huolekseen. Pekka päättää, että hänen kohdallaan kasvatusvirheketju vihdoin katkeaa.

Kirjoittajista Pirjo Ahlberg, Maire Pyykkö, Inka Hytönen, Riitta Komi, Aimo Kapiainen ja Anja Hytti-Oikkonen ovat lappeenrantalaisia, Ari Mikkilä on imatralainen, Annikki Hyytiäinen luumäkeläinen ja Kyösti Mäkinen nurmijärveläinen.

LÄMPIMÄT KIITOKSET KAIKILLE KIRJOJA ESITELLEILLE!

Kirjojen saatavuutta voi tiedustella tekijöiltä tai seuraavilta henkilöiltä:

Haukan vetäjä Sinikka Vuento, puh. 0400 623 658 tai s-posti: nuppu46@gmail.com

Paltan pj. Kirsi Komulainen, puh. 040 153 4362, s-posti: kirmarkom@paltta

Aira Grén, Laila Hietamies, Liisa Lousa, Juha Mänttäri ja Anneli Pylkkönen lukivat tilaisuudessa omia tekstejään antologiasta ja Mari Vuento lausui Lea Lignellin runon.

Kuvat: Aimo Vuento


OPEN MIC SAI RUNOILIJAT LIIKKEELLE

04/11/2021

Lappeenrannan pääkirjastossa saatiin 28.10. alkusoittoa siitä, mitä rajoitusten purkaminen tarkoittaa. Tarina-salin tuolit täyttyivät innokkaista lausujista, jotka halusivat jakaa makupaloja runoarkustaan muille alan harrastajille. Kaikkiaan kymmenen esiintyjää esitti sekä omia että muiden kirjoittamia runoja. Aiheiden kirjo oli laaja, oli evakkokokemuksia, rakkausrunoja, uskonnollista lyriikkaa, kantaa ottavaa runoutta ja nuoren ihmisen maailmantuskaa. Monissa runoissa oli huumoria, jopa vanha veijari Covid 19 sai runoissa kyytiä.

Tuntui todella virkistävältä olla keskellä tätä luovaa irrottelua. Muiden runojen kuunteleminen inspiroi ja antoi uusia ideoita myös omaan runoiluun.

Tilaisuuden onnistumiseen vaikutti varmasti myös se, että olimme saaneet juontajaksi Paltan entisen puheenjohtaja Tarja Okkosen. Kiitos Tarja tyylikkäästä ja innostavasta runoillan luotsaamisesta!

Ohessa kuvia tilaisuudesta ja esiintyjistä.

Teksti: Sinikka Vuento

Heli Valkama ja Rita Pulkkinen esittivät kantaa ottavaa runoutta.

Kuvat: Kirsi Komulainen


Kirja-arvio: Kyösti Mäkisen osin Juukaan sijoittuva romaani on väkevä murrematka

17/10/2021

Kirja-arvio Kyösti Mäkisen romaanista Yksi huone kerrallaan Karjalaisessa 5.10.2021.

Eija Komu

Kyösti Mäkinen: Yksi huone kylmillään

Enostone 2021. 216 s.

Uudenmaan Nurmijärvellä asuva mutta Jämsässä syntynyt Kyösti Mäkinen (s. 1954) on varttunut Imatralla. Hänellä on kiintoisa yhdysside Pohjois-Karjalaankin: hänen isoenonsa oli juukalainen kotiseuturunoilija Viljo Tuomela eli Matti Hyttinen (1895-1977). Kun Kyösti Mäkinen vieraili taannoin Juuassa Heikki Turusen luona, he hiljentyivät yhdessä Viljo Tuomelan haudalla.

Heikki Turusen jalanjäljillä Kyösti Mäkinen on myös esikoisromaanissaan Yksi huone kylmillään. Se sijoittuu valtaosin Jämsään, mutta myös Juuassa poiketaan. Tältä osin repliikeissä esiintyy myös itäsavolainen murre, minunkin äidinkieleni, kun muuten teoksessa käytetään niin ikään savolaismurteisiin kuuluvaa Päijät-Hämeen murreryhmää. Yhden henkilön kuvauksessa on esillä kaakkoismurre. Kaikki murrerepliikit ovat niin autenttisia kuin olla saattaa; Kyösti Mäkisellä on tarkka ja notkea murrekorva.

Romaanin keskushenkilö on teoksen alussa Ruotsista syöpäsairasta isäänsä tervehtimään tuleva nelikymppinen Pekka Vitikainen. Alkumiljöönä on Jyväskylä, jonka sairaalasta isä lähtee poikansa kyydissä pikku lomalle kohti vanhaa Jämsää. Viinaanmenevä isä ottaa matkajuomisekseen pontikkaa.

Seuraa lähes lopputeoksen mittainen siirtymä Pekan karuun lapsuuteen 1960-luvulla. Koti on köyhä ja riitaisa. Ruuasta ei ole aina tietoa: On siinä sinulla isä! Juuasta saakka haki mitään tekemättömän vetelyksen akakseen. Sodan varjot ja isän alkoholismi sekä hänen itsetuhoisuutensa tekevät Pekan kasvuvuosista räjähdysherkän. Lukemaan oppiminen kangertelee; ääneen lukeminen on koulussa jännityksen paikka.

Heikki Turusen tapaan teos on vahvasti seksuaalisväritteinen, virtsalta ja siemennesteeltä haiskahtava. Ajoittain naturalismi on itsetarkoituksellista, mutta kerronnan hallinta kompensoi tätä. Aikamuotona on kauttaaltaan preesens, mikä tekee tekstistä sähäkkää. Yksityiskohtainen kuvaus on havainnollista, mutta luonnekuvat jäävät joskus syventymättömästi referoiduiksi, vaikka kylän henkilögalleria onkin värikäs.

Teoksen lopussa palataan alkuasetelmaan. Pekka ripittää itseään ja samalla isäänsä: Päätin jo aikaa sitten, että lapsia en hanki, en vieraita enkä ainakaan omia. Kasvatusvirheketju katkeaa sitten varmasti. Päätös ei kuitenkaan ole aivan ehdoton.

Isän karut hautajaiset romaanin lopussa ovat yhden tarinan päätepiste, mutta samalla loppu jätetään puolittain auki, mikä on tehokas ratkaisu. Yksi huone kylmillään on tragikoominen ja karhean elämänmakuinen esikoisromaani.

https://www.karjalainen.fi/kulttuuri/arvio-kyosti-makisen-osin-juukaan-sijoittuva-romaani-on-vakeva-murrematka

Alla on linkki videotallenteeseen, josta pääsee katsomaan 19.10.2021 Klaukkalan kirjastossa ollutta kirjan julkaisujuhlaa.

Kyösti Mäkinen on tavattavissa Helsingin Kirjamessuilla Enostonen osastolla sunnuntaina 31.10. klo 11.00- 16.00.

Vielä yksi arvio kirjasta:

https://hikkaj.blogspot.com/2021/10/vaan-nyt-napsahti-kohilleen.html?m=1


Paltan valtakunnallinen kirjoituskilpailu yläasteikäisille julkistettu

15/10/2021
Paltan varapuheenjohtaja Sinikka Vuento kertoi nuorten kirjoituskilpailusta.

Keskiviikkona 13.10. julkistettiin valtakunnallinen kirjoituskilpailu yläasteikäisille. Sen järjestää Kirjoittajayhdistys Paltta yhdessä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kirjastojen kanssa. Kilpailuaika on 13.10.2021 – 31.1.2022. Kirjoituskilpailun teemana on ”Lauantai 1.4.2052”. Kirjoitusten tyylilaji on vapaa. Se voi olla tarina, runo, päiväkirjan sivu tai räppiä. Kirjoituksen pituus on 1-3 sivua. Kirjoitukset tulee lähettää nimimerkillä varustettuna joko os. nuortenkirjoituskilpailu.paltta@gmail.com tai postitse os. Kouvolan kaupunginkirjasto, Salpausselänkatu 33, 45100 Kouvola. Kuoreen merkintä ”Kirjoituskilpailu”.

Kilpailuun liittyy syksyn 2021 sarja nuorten kirjoittamistyöpajoja Lappeenrannassa, Imatralla, Kouvolassa ja Kotkassa. Ohjaajana toimii sanataidekouluttaja Pilvi Valtonen.

Kirjailija Annamari Marttinen

Kilpailun raadissa ovat mukana kirjailija Annamari Marttinen, kirjailija Jukka Behm ja suomen kielen opettaja Sinikka Vuento. Marttinen painotti julkistamistilaisuudessa, että tällainen kilpailu, jossa voi saada palkinnonkin, kannustaa sellaisenkin nuoren kirjoittamaan, jonka harrastuksiin se ei entuudestaan kuulu.

 – Tärkeää on löytää oma ääni. Kirjoitusta arvioidessa persoonallinen, rohkea tyyli on ansio, Marttinen korosti. – Me tarvitsemme kirjoitustaitoja monenlaisissa elämän tilanteissa. Kaikkien ei tarvitsekaan pyrkiä kirjailijoiksi.

Kilpailu julkistetaan kevään 2022 aikana. Parhaat tekstit palkitaan raha- ja kirjapalkinnoilla. Parhaimmisto julkaistaan myös netissä tai kirjana.

Yhdistys on saanut hankkeisiin apurahaa SKR/Kymenlaakson rahastolta ja Alfred Kordeninin säätiön Lappeenrannan rahastolta.


Kirjoituskilpailu yläasteikäisille nuorille

14/10/2021

Pirjo Ahlbergin ja Maire Pyykön lasten kuvakirja Pipaluk on ilmestynyt

01/10/2021

Lappeenrantalaisten Pirjo Ahlbergin ja Maire Pyykön lasten kuvakirja Pipaluk ilmestyy 1.10.2021.

Pieni inuittityttö Pipaluk ja hänen eläinystävänsä, Nipi-hylje ja Qila-sarvivalas, eivät halua jäädä toimettomiksi huomatessaan outoja asioita asuinympäristössään Jäämeren saarella.  

Pipaluk ja Nipi ihmettelevät meren roskaisuutta ja ottavat tehtäväkseen selvittää, mistä roskat ovat peräisin ja mitä asialle voisi tehdä. Ystävykset päättävät hypätä ohi lipuvan jäävuoren kyytiin, mikä osoittautuukin äkkiä luultua vaikeammaksi tehtäväksi, jossa tarvitaan Qila-sarvivalaan apua. Tästä alkaa hurja, jäinen seikkailu, josta ei jännitystä puutu!

Tarina nostaa esille ilmaston merkitystä kaikkien yhteisenä asiana ja muistuttaa ympäristöstä huolehtimisen tärkeydestä. Seikkailun tiimellyksessä käsitellään myös henkilökohtaisempia asioita, kuten tunteita ja ystävyyssuhteita.

Ikäsuositus 4–8-vuotiaille. Kirja soveltuu myös varhaiskasvatuksen käyttöön.

Molemmat kirjan tekijät ovat Lappeenrannan Haukka-kirjoittajaryhmän jäseniä.

Kirjoittanut: Pirjo Ahlberg

Kuvittanut: Maire Pyykkö

Sivumäärä: 24

ISBN: 9789527185445

Kirjastoluokka: 85.2

Tuoteformaatti: Kovakantinen kirja

Julkaisuajankohta: 1.10.2021

Kustantaja: Mini Kustannus


MATKA-JA LIFTAUSTARINAKILPAILUN PALKITSEMISTILAISUUS HYVINKÄÄLLÄ

07/09/2021

Matka- ja liftaustarinakilpailun palkitsemistilaisuus järjestettiin 4.9.2021 Hyvinkään pääkirjastossa Alakulttuuripäivänä, joka on Perttu Häkkisen muistosäätiön perustama tee-se-itse-hengessä tehtyä ja marginaalitaidetta kunnioittava uusi toivottavasti perinteeksi muodostuva päivä. 

Myös palttalaisia osallistui kilpailuun ja heistä Soile Rinno ja Päivikki Puonti saivat kunniamaininnan.

Kirjoituskilpailuaika oli 30.10.2020-30.6.2021. Siihen sai osallistua kuka tahansa. Teksti sai olla runoa tai proosaa, faktaa tai fiktiota. Tehtävänannossa painotettiin mieleenjäävintä matkamuistoa. Kilpailun ja tapahtuman ideoi ja suunnitteli hyvinkääläinen kirjailija Päivi Lappalainen.

– Sain idean järjestää kilpailun, koska julkaisin 2020 kesällä omaelämäkerrallisen pienoisromaanin, joka käsitteli nuoruuteni `hulluja vuosia`, joina liftasin muun muassa rock-festivaaleille. Ihmiset ostivat kirjaa ja muistelivat omia liftausreissujaan viesteissään tilatessaan kirjaani. Lisäksi halusin kokea, miltä tuntuu järjestää ja olla tuomari kirjoituskilpailussa. Vilpitön tarkoitus oli ja on myös tukea kirjoittajia, joiden uraa voi harvoin kutsua ainakaan uraputkeksi, mutta toivon voivani sytyttää toivon kipinän edes muutaman kirjoitajan tielle, avaa Lappalainen.

Muiksi tuomareiksi kilpailuun valikoitui kokenut toimittaja Ulla Veirto ja Paltta ry:n puheenjohtaja Kirsi Marja Komulainen. Lisäksi palkituille teksteille hankittiin vielä palautteet oululaiselta kustannustoimittaja Jenny Peräaholta.

Kisaan saapui määräaikaan mennessä kymmeniä kirjoituksia, joista 6 tekstiä palkittiin: kolme kunniamainintaa ja kolme finaalisijaa. Parhaita ei asetettu paremmusjärjestykseen. Niitä ei haluttu verrata toisiinsa. Tekstit olivat pääasiassa fiktiivisiä ja omaelämäkerrallisia kertomuksia, osassa myös selkeä novellin rakenne. Runot olivat suurimmaksi osaksi keskeislyriikaa, proosa- ja riimirunoja. Palkittujen joukossa oli vain yksi täysin fiktiivinen tunnelmakuvaus: Kadonnut kaksonen ja yksi runo: Kun autot ajoivat ohi. Tekstien julkaisua netissä harkitaan ja siitä ilmoitetaan ja sovitaan erikseen tekijöiden kesken.

Finaalisijat: 

P.Heino (Hauho), Kadonnut kaksonen.

Riitta Santala-Köykkä (Tampere), Unohtumaton liftausreissu.

Stina Kuha (Kuopio), Nuoruuden tanssi-ilta.

Kunniamainninat:

Anita Passilahti, (Hyvinkää) Oliko hän sama mies.

Soile Rinno (Kotka) Laulavat likat, Nagra ja peukalo. 

Päivikki Puonti (Hamina), Kun autot ajoivat ohi.

Tilaisuudessa esiintyi hausjärveläinen laulaja ja lauluntekijä Minea Truhponen. Runoilija Päivikki Puonti lausui palkitun runonsa. Kiitokset Hyvinkään kaupunki,  Perttu Häkkisen Säätiö ja Hyvinkään kaupungin kirjasto.

Teksti: 

Päivi Lappalainen


Palttalaiset Kymi Librissä

26/07/2021

Paltta ry:llä oli oma osasto Kaakkois-Suomen leppoisilla kirjamessuilla Kymi Librissä Myllykoskella 22.-25.7. 2021.

Paltan jäsenet esittelivät ja myivät osastolla omia kirjojaan. Osastolla oli myynnissä myös Paltan antologioita aikaisemmilta vuosilta. Erityisen suosituksi osoittautui kirja-arpajaiset, johon saimme arpajaisvoittoja lähes kaikilta messuille osallistuneilta kustantajilta, suuri kiitos siitä heille!

Kiitokset mukavasta viikonlopusta Kymi Librille ja mukana olleille palttalaisille ja muille tutuille!

Torstain kokoonpano: Päivikki Puonti, Ilona Kinnunen, Tarja Okkonen, Kirsi Komulainen ja Soile Rinno. Kuvasta puuttuu Riitta Komi. Kuva Jorma Hyvönen.

Lisää kuvia ja tarinoita löytyy Paltan Facebook-sivuilta: https://www.facebook.com/groups/paltta


Eino Leinon runot sykähdyttivät Lappeenrannassa

07/07/2021
Runoilta aloitettiin maljalla runoilijoille. Terveydeksi!

Kirjoittajayhdistys Paltta ja Lappeenrannan pääkirjasto järjestivät jo perinteeksi muodostuneen runotapahtuman Eino Leinon syntymäpäivänä 6.7. klo 16-18. Runoiltaan osallistui ilahduttava määrä runojen ystäviä. Poikkeusajan järjestelyistä huolehdittiin tarkasti. Siitä kiitos osallistujille ja kirjastolle.

Runoillan aluksi yleisö sai nähdä ja kuulla Paltan varapuheenjohtaja Sinikka Vuennon laatiman diaesityksen kansallisrunoilijamme elämästä ja tuotannosta. Esitys valotti Eino Leinon elämänvaiheita lapsuudesta aikuisuuteen ja viimein runoilijan varhaiseen kuolemaan saakka. Tuttuun tapaan Paltan jäsenet lausuivat Eino Leinon runojen lisäksi omia runojaan. Runoillan juonsi Kirsi Komulainen.

Lausujina Anneli Pylkkönen, Päivikki Puonti, Laila Hietamies (Sara Sand), Aira Grén, Jaakko Kaukonen, Mari Vuento, Kirsi Komulainen, Pirjo Ahlberg.

Lämmin kiitos osallistujille.

”Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysikuu, kesäyön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhouu….” Mari Vuento päätti runoillan laulamalla isänsä kanssa Leinon tunnetuimpiin kuuluvan runon Nocturno. Taustalla Sinikka Vuento.

Kuvat: Pirjo Ahlberg ja Kirsi Komulainen