NUORTEN KIRJOITTAJIEN JUHLAA KOUVOLASSA

03/04/2022
Vas. Vanessa Niemi, Ella Rajapolvi, Annamari Marttinen, Anni Puurunen ja Helvi Heinonen

Paltan yläkoululaisille tarkoitettu valtakunnallinen kirjoituskilpailu päättyi 31.1. 2022. Kilpailun aiheena oli Lauantai 1.4.2052. Kilpailu järjestettiin yhteistyössä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kirjastojen kanssa.  

Tulokset julkistettiin Kouvolan pääkirjastossa 1.4.2022.  Kilpailussa jaettiin kolme pääpalkintoa ja kolme kunniamainintaa. 1. palkinnon sai Ella Rajapolvi Nurmijärveltä, 2. palkinnon Saara Marttila Helsingistä ja 3. palkinnon Helvi Heinonen Lappeenrannasta. Kunniamaininnan saivat Vanessa Niemi Lappeenrannasta, Anni Puurunen Paimiosta ja Hanna-Maria Rautsiala Lahdesta.

Kilpailun voittajat valitsi raati, johon kuuluivat kirjailija Annamari Marttinen Lappeenrannasta, kirjailija Jukka Behm Kouvolasta ja suomen kielen opettaja Sinikka Vuento Lappeenrannasta. Heistä julkistamistilaisuudessa olivat paikalla Annamari Marttinen ja Sinikka Vuento.

Annamari Marttinen kertoi puheenvuorossaan, että tuomarit olivat varsin yksimielisiä voittajien valinnassa. – Hyvän kirjoittajan tunnistaa melko helposti. Usein taustalla on monien vuosien kirjoittamisharrastus. Tämä tuli ilmi myös, kun Annamari Marttinen haastatteli palkinnon saaneita nuoria. Monet heistä olivat kirjoittaneet pienestä pitäen ja lukeneet paljon. Pääpalkinnon voittanut Ella Rajapolvi kertoi tavoitteenaan olevan kirjailijan ura.

Kannustuksen merkitystä ei myöskään pidä vähätellä. Voittajien kuopus Helvi Heinonen kertoi, että hänen äitinsä oli kehottanut häntä osallistumaan kilpailuun. Joskus sattuma saattaa ohjata nuoren juuri sen ikioman harrastuksen pariin.

Voittajien joukossa oli kirjoittajia 13-vuotiaasta 16-vuotiaaseen. Voittoisat tekstit olivat kielellisesti taitavia, eri tyylilajit hallitsevia ja sisällöltään kypsiä.

Kilpailuun saatiin osanottajia ympäri Suomen mm. Uudeltamaalta, Itä-Suomesta, Varsinais-Suomesta ja Pohjanmaalta. Eniten osanottajia oli Lappeenrannasta.

Kirjoituksissa oli fiktioita ympäristön tuhoutumisesta, niissä kuvattiin sotaa ja pandemia-aikaa. Kirjoituksissa oli kuitenkin myös lämpimiä ihmissuhteita ja luottamusta hyvän voittoon. Kavereiden kanssa jaettiin koululaisen arkea. Perheen kotoisat ympyrät oli muunnettu tulevaisuuden maailmaan, jossa liikuttiin leijulaudoilla ja keskusteltiin puhuvien jääkaappien kanssa. Mikrosirut ohjasivat ihmisten toimintaa.

Paltta halusi kilpailulla innostaa yläkoululaisia kirjoittamaan. Yhdistys tarjoaa kilpailuun osallistuneille mahdollisuuden liittyä ilmaisjäseninä Palttaan, kunnes he täyttävät 18 v. Paltta julkaisee myös e-kirjan lähetetyistä kilpailutöistä.

Kustannus Aarni Oy ja Reuna Publishing House Oy lahjoittivat voittajille ja osanottajille kirjapalkintoja. Kymenlaakson kulttuurirahasto ja Alfred Kordelinin säätiö ovat tukeneet hanketta taloudellisesti.

Oheisena kuvia iloisesta tilaisuudesta.

Kilpailun tuomarit Annamari Marttinen ja Sinikka Vuento ja Paltan sihteeri Pirjo Ahlberg

Ylen uutinen 4.4.2022: https://yle.fi/uutiset/3-12388854


Paltan vuosikokousuutisia 24.3.2022

25/03/2022

Kokousväkeä. Vasemmalta Sinikka Vuento, Päivikki Puonti ja Risto Talka. Oikealta alh. Kirsi Komulainen, Pirjo Ahlberg, Riitta Komi, joka toimi kokouksen puheenjohtajana ja Anna-Liisa Tajasvuo. kuva: Soile Rinno.

Kirjoittajayhdistys Paltta ry piti sääntömääräisen vuosikokouksensa Lappeenrannan Pumppuhuoneella torstaina 24.3. Yhdistyksen pj:ksi valittiin Kirsi Komulainen Kouvolasta, vpj:ksi Sinikka Vuento Lappeenrannasta ja sihteeriksi Pirjo Ahlberg Lappeenrannasta. Johtokuntaan valittiin heidän lisäkseen Soile Rinno Lappeenrannasta, Maire Pyykkö Lappeenrannasta, Päivikki Puonti Haminasta ja Harri Kivelä Iitistä. Kokouksessa esitettiin ensimmäistä kertaa yhdistyksestä tehty esittelyvideo.

Yhdistyksen vuoden 2021 tärkein asia oli valtakunnallisen kirjoituskilpailun järjestäminen. Kilpailuun liittyi nuorten kirjoittamistyöpajoja Lappeenrannassa, Imatralla, Kouvolassa ja Kotkassa. Tulevaisuusaiheinen kilpailu päättyi 31.1.2022 ja siihen saatiin osanottajia ympäri Suomen. Kilpailussa jaetaan kolme pääpalkintoa ja kolme tunnustuspalkintoa. Voittajat julkistetaan 1.4. Kouvolan pääkirjastossa klo 17. Kirjoituskilpailun teksteistä julkaistaan e-kirja.

Hankkeet on toteutettu yhteistyössä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kirjastojen kanssa ja siihen on saatu apurahaa Kymenlaakson kulttuurirahastolta ja Alfred Kordelinin säätiöltä

Paltan paikalliset kirjoittajapiirit kokoontuivat edelleen Imatralla, Lappeenrannassa, Kouvolassa, Kotkassa, Luumäellä ja Parikkalassa. Pandemian aikana ryhmät toimivat etänä, mistä on ollut myönteisiäkin tuloksia. Esimerkiksi Lappeenrannan kirjoittajapiiri Haukan osanottajamäärä lähes kaksinkertaistui. Ryhmän kirjoittamista teksteistä syntyi keväällä 2021 antologia Sydänääniä.

Kuluvan vuoden aikana järjestetään mm. kirjoittajien koulutusta, perinteisiä runomatineoita ja suosituksi tulleita Open mic -tilaisuuksia.  

Ensi vuonna eli vuonna 2023 tulee kuluneeksi 60 vuotta yhdistyksen perustamisesta. Tulevan vuoden aikana keskitytäänkin juhlavuoden suunnitteluun ja toteutukseen. FK Soile Rinno on valittu laatimaan yhdistyksen historiikki.

LISÄTIETOJA: Kirsi Komulainen, Paltan pj. puh. 040 153 4362, s-posti: kirmarkom@gmail.com https://paltta.wordpress.com  


VUOSIKOKOUSKUTSU

08/03/2022

Paltan sääntömääräinen vuosikokous torstaina 24.3. 2022 klo 17.00 alkaen

Paikka: Lappeenrannan Pumppuhuone.
Os.Muinaisrantaraitti 1, 53900 Lappeenranta

https://www.rakuunamaenpumppuhuone.fi/

Kokouksessa saa ”ensi-iltansa” myös Paltan uusi esittelyvideo, jonka on toteuttanut Tauno Lakkala Lappeenrannasta.

Tarjolla kahvia ja pullaa!

Tervetuloa!


Paltan kirjoituskilpailu nuorille jatkuu tammikuun 2022 loppuun

05/01/2022

KIRJOITUSKILPAILULLA ETSITÄÄN NUORTEN VISIOITA TULEVAISUUDESTA

Yläkoululaisille tarkoitetussa valtakunnallisessa kirjoituskilpailussa kysytään nuorten ajatuksia siitä, minkälainen maailma on aprillipäivänä 30 vuoden kuluttua.

Aiheena on LAUANTAI 1.4.2052.

Kilpailun tyylilaji on vapaa. Kirjoitus voi olla tarina, päiväkirjan sivu, kirje, mielipidekirjoitus, runoa tai räppiä.

Kilpailun voittajat valitsee raati, johon kuuluu kolme kirjoittamisen ammattilaista, kirjailija Annamari Marttinen Lappeenrannasta, kirjailija Jukka Behm Kouvolasta ja suomen kielen opettaja Sinikka Vuento Lappeenrannasta.

Kilpailu päättyy 31.1.2022. Tulokset julkistetaan kevään 2022 kuluessa.

Parhaat kirjoitukset palkitaan raha- ja kirjapalkinnoilla ja julkaistaan myös netissä ja/tai kirjana. Ensimmäinen palkinto on 300 €, 2. palkinto 200 € ja 3. palkinto 100 €.

Kirjoitukset voi lähettää nimimerkillä varustettuna osoitteeseen nuortenkirjoituskilpailu.paltta@gmail.com tai postitse osoitteeseen Kouvolan kaupunginkirjasto, Salpausselänkatu 33, 45100 Kouvola. Kuoreen merkintä ”KIRJOITUSKILPAILU”.

Kilpailun järjestää Kirjoittajayhdistys Paltta ry yhteistyössä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kirjastojen kanssa. Tarkoituksensa on innostaa nuoria kirjoittamaan sekä edistää heidän kirjoitus- ja lukutaitoaan ja kirjallisuuden harrastamistaan.  

Suomen kulttuurirahasto ja Kordelinin säätiö ovat myöntäneet hankkeelle apurahaa, jonka turvin kilpailu voidaan järjestää.

Videolinkkiä saa jakaa!

LISÄTIETOJA: Kirsi Komulainen, Paltan pj. puh. 040 153 4362, s-posti: kirmarkom@gmail.com https://paltta.wordpress.com  ja Sinikka Vuento, Paltan vpj. puh. 0400 623 658, s-posti: nuppu46@gmail.com


Anja Hytti-Oikkonen kokosi elämänsä runot ja kertomukset kirjoiksi

10/12/2021


Anja Hytti-Oikkonen sai idean laittaa kirjoituksensa kansien väliin kolmisen vuotta sitten. Tarkoitus oli saada kirjat valmiiksi 75-vuotissyntymäpäiväksi. Suunnitelmissa oli tehdä sekä runo- että proosateos. Runoteoksen nimeksi tuli Sydämeni soinnut, proosateos on nimeltään Menneen muistot.  – Koronarajoituksista huolimatta pystyin pitämään syntymäpäiväni, jolloin jaoin uusia kirjojani omaisille, lähisukulaisille ja ystäville. Oli todella upeaa kirjoittaa niihin oma nimikirjoitukseni, Anja muistelee.

– Kirjoitukseni eivät olleet missään kansioissa järjestyksessä, ja oli aikamoinen työ etsiä kaikki, valita kirjaan sopivat sekä lajitella runot eri osioihin, Anja kertoo. – Proosakirja valmistui huomattavasti helpommin. Suurin syy oli materiaalin selvä vähemmistö runoihin nähden. Eniten aikaa meni tarinoiden naputtamiseen tietokoneelle.

Runokirjaan kertyi lähes 300 runoa. Joukossa on vanhemmille tehdyt syntymäpäiväkronikat ja vuosia myöhemmin muistokirjoitukset. – Paljon olen tunnelmiani runoihini purkanut, mutta osa on silkkaa mielikuvituksen tuotetta, Anja kuvailee. Runokirjan kannessa kukkivat Anjan itse kasvattamat Keisarin kruunut ja Kultapallot. – Proosakirjassa on nimensä mukaisesti enemmän itse koettuja elämäni kohtaloita. Toki sielläkin puolella olen antanut mielikuvitukseni laukata. Proosakirjan etu- ja takakannesta löytyvät lapsuuden kotiani lähellä virtaavan Alajoen kesämaisemat.


Anja piti jo lapsena kirjoittamisesta ja sai koulussa hyviä numeroita aineistaan. Todellinen syy kirjoittamisen harrastukselle on kuitenkin se, että ahkera liikunnanharrastus katkesi viiteen akillesjänneleikkaukseen. – En pystynyt edes kevyeen ruumiilliseen työhön. Vaihdoin kirjoittamiseen, Anja tilittää.

 
Paltan jäsenenä Anja on ollut vuodesta 1985. – Siitä lähtien olen joka vuosi ollut innolla mukana ja saanut erittäin paljon itselleni Paltan jäsenyydestä. Aikoinaan oli joka kesä kahden päivän matkoja ja viimeksi muistan unohtumattoman matkan Petroskoihin 2000-luvun alkuvuosina. Pitkäaikainen jäsenyyteni Paltassa palkittiin kunniajäsenyydellä vuonna 2019.  Se lämmitti mukavasti.

Anja Hytti-Oikkonen

Teksti: Sinikka Vuento

LÄHTEET:

Anja Hytti-Oikkosen haastattelu 2.12.2021

Anja Hytti-Oikkonen: Sydämeni soinnut (SaimaPrint 2021)

Anja Hytti-Oikkonen: Mennen muistot (SaimaPrint 2021)


Taistelu enon kunniasta päätyi kirjaksi

01/12/2021

Riitta Komin kirja Viimeinen taistelu kunniasta ilmestyi viime kesäkuussa. Se sai heti ilmestyttyään median kiinnostumaan. Ja mielenkiintoinen tämä tarina tosiaan on. Se alkaa vuonna 1919 Vuoleen pitäjästä Venäjältä, jolloin Riitan isovanhemmat pakenivat Suomeen kahden lapsensa kanssa sisällissodan sekasortoisia oloja. Perhe ei kuitenkaan koskaan hakenut Suomen kansalaisuutta, joten Kirvussa 1921 syntynyt eno Viljo Salo oli jatkosodassa kadottuaan vailla kansalaisuutta. Siksi häntä ei voitu julistaa kuolleeksi.

Riitta ryhtyi taistelemaan enonsa oikeudesta sankarivainajan statukseen. Työ oli paljon hankalampi kuin hän olisi voinut arvata. Avuksi tarvittiin jopa presidentti Tarja Halosta. Suureksi avuksi oli myös Suomi-Inkeri seuran etsintäpalvelun Timo Laakso, jonka vuosikausia kestäneet ponnistelut lopulta tuottivat tuloksen: Lex-Salona tunnetun lain perusteella Viljo Salo lopulta julistettiin kuolleeksi 6.7.2006. Vuosi tämän jälkeen 9.7.2007 Viljo Salo lopulta siunattiin Tainionkosken sankarihautausmaahan. Tällöin oli kulunut tasan 63 vuotta siitä, kun hän katosi jatkosodan tykistökeskityksessä Äyräpäässä.

Riitta Komi kertoo kirjan vaiheista näin: ”En arvannut, että joutuisin käymään jatkosotaakin pidemmän paperisodan, ennen kuin seisoisin sankarihautausmaalla siunaamassa enoani haudan lepoon. En arvannut sitäkään, että päätyisin etsimään matkan varrella myös omia juuriani ja repimään auki jo arpeutuneita haavoja.”

Riitta Komi: Viimeinen taistelu kunniasta (Grafita 2021)

Lähteet: Etelä-Saimaa 9.8.2021, Riitta Komin kirjan kansi


UPEA KATTAUS PALTAN UUSISTA KIRJOISTA

29/11/2021

Lappeenrannan pääkirjastossa saatiin Liisanpäivänä 19.11. tutustua monipuoliseen ja kiinnostavaan kokoelmaan tänä vuonna ilmestyneistä Paltan jäsenten kirjoista. Esittelyssä oli kaikkiaan 10 teosta, mukana antologia, romaaneja, tietokirjoja ja runokirjoja. Heili-sali täyttyi yleisöstä. Juuri enempää ei sinne olisi saanut ottaakaan rajoitusten takia.

Sinikka Vuento

Kirjoittajapiiri Haukan Sydänääniä (Mediapinta) syntyi poikkeusajan etäkirjoittamisen tuottamista teksteistä. Kokoelmassa on 19 kirjoittajan kokemuksia elämän iloista ja suruista. Kirjan ovat kuvittaneet Maire Pyykkö ja Laila Hietamies ja toimittanut Mari Vuento, kaikki Haukan jäseniä. Antologia julkaistiin jo viime keväänä, mutta päästiin siis esittelemään vasta nyt pandemian takia.

Antologiaan ovat kirjoittaneet Pirjo Ahlberg, Aira Grén, Laila Hietamies, Ulla Maija Hjerppe, Jaakko Kaukonen, Lea Lignell, Liisa Lousa, Päivi Mutikainen, Juha Mänttäri, Anneli Pylkkönen, Maire Pyykkö, Katri Riikonen, Soile Rinno, Kaija Sirkiä, Anna Liisa Tajasvuo, Risto Talka, Mari Vuento, Sinikka Vuento ja Raija Vuorela

Maire Pyykkö ja Pirjo Ahlberg

Pirjo Ahlberg ja Maire Pyykkö esittelivät lasten kuvakirjan Pipaluk (Mini Kustannus). Se kertoo grönlantilaisesta pikkutytöstä, joka ei halua jäädä toimettomaksi huomatessaan outoja asioita asuinympäristössään. Yhdessä eläinystäviensä kanssa Pipaluk miettii, mistä meren roskat ovat peräisin ja mitä asialle voisi tehdä. Ajankohtaisen kirjan esittelyn tekivät erityisen ihastuttavaksi Maire Pyykön Heili-saliin tuomat alkuperäiset maalaukset, joilla hän oli kuvittanut satukirjan.

Anja Hytti-Oikkonen

Anja Hytti-Oikkonen kertoi kahdesta kirjastaan, runokirjasta Sydämen soinnut ja proosateoksesta Menneen muistot (SaimaPrint). Teoksiin on koottu näyttävä kokoelma elämän aikana kertyneestä aineistosta. Kuvituksena oli tekijän ja hänen aviomiehensä ottamia valokuvia. Tekijä paljasti, että suurin osa runoista oli rakkausrunoja.

Annikki Hyytiäinen

Annikki Hyytiäinen esitteli laajan historiikin Luumäen opinahjojen historiaa pitäjänkoulusta peruskouluun. Satoja tunteja oli kulunut arkistoja kolutessa ja valokuvia valitessa, mutta komea oli lopputuloskin. Kirjassa on yli 600 sivua, parisataa kuvaa ja henkilöhakemistossa n. 4000 nimeä. Kirjaan sisältyy myös yli 80 entisen koululaisen muistelmia.

Inka Hytönen

Inka Hytösen kirjoittama ja Kristiina Mäkimattilan kuvittama lastenkirja Herkko ja Hilla – Munkkipossut (Lector Kustannus Oy) syntyi tarpeesta saada omalle koulun aloittavalle lapselle sopivaa luettavaa. Munkkipossut on lämmin ja hauska tarina, jossa on otettu huomioon juuri lukemaan oppineen lapsen tilanne. Inka Hytönen tietää äidinkielen opettajana, miten se onnistuu.

Aimo Kapiainen

Aimo Kapiaisen romaani Henrik (Books on Demand) kertoo ajasta 150 vuotta sitten. Nälänhätä ja vaikeat epidemiat koettelivat kansaa. Poikkeuksellisen kylmät ja muutenkin vaikeat säät aiheuttivat useina vuosina lähes täydellisen kadon, sairautta ja kuolemaa. Lääkärit ja lääkkeet olivat harvassa ja kaukana. Kaiken puutteen ja sairauksien keskellä ihmisillä oli kuitenkin myös ilon ja onnen hetkiä.

Riitta Komi

Riitta Komi kertoi tilaisuudessa kirjastaan Viimeinen taistelu kunniasta (Grafita Kirjat). Komi tutki enonsa Viljo Salon kohtaloa jatkosodan aikana. Viimeinen tieto enosta oli Äyräpäästä, jossa 22-vuotias nuorukainen joutui muiden suomalaisten tavoin pakenemaan vihollisen kovaa keskitystä uimalla Vuoksen yli. Riitta Komi kamppaili vuosikymmeniä kadonneen enonsa oikeudesta tulla julistetuksi kuolleeksi. Koska Inkeristä Venäjän sisällissotaa paennut eno ei ollut Suomen kansalainen, hän ei voinut saada sankarivainajan statusta. Vasta 9.7.2007 monien vaiheiden ja lakimuutosten jälkeen Viljo Salo lopulta siunattiin haudan lepoon Tainionkosken sankarihautausmaalle.

Ari Mikkilä

Ari Mikkilä, eräkirja Avara maa – Linnunpyyntiä Lapissa (Myllylahti) on Mikkilän toinen eräkirja. Kirjailija liikkuu Lapin avarissa maisemissa kanalinnun ja metsähanhen pyynnissä. Pohjoinen on hänelle kotoisa alue, siellä voi edelleen vapaasti valita omat polkunsa. Tarinat ulottuvat 1970-luvulta nykypäivään saakka. Kirjassa ollaan kairassa sekä yksin että kokeneiden erämiesten matkassa. Toisinaan mukana on aloittelevia linnunpyytäjiä. Kommelluksilta ei vältytä, eikä vähiten koirien ansiosta. Kuten Mikkilän esikoisteoksessa Erämaan polte – jahtia yli rajojen tämänkin kirjan tarinoissa on hersyvää huumoria.

Kyösti Mäkinen ei päässyt toisen esittelylaisuuden takia mukaan Lappeenrannan uusien kirjojen iltaan, mutta Sinikka Vuento esitteli lyhyesti hänenromaaninsa Yksi huone kylmillään (Enostone). Se on Jämsän Koskenpäällä lapsuutensa viettäneen kirjoittajan vakavankoominen esikoisromaani. Kirja kertoo Pekasta, joka saapuu Ruotsista kotiseudulleen. Pekalla olisi paljon kysyttävää isältään, jolta vanhemman rooli ei aikoinaan ollut ottanut sujuakseen. Kun äitikään ei jaksanut pitää pojasta huolta, kyläläiset ottivat Pekan kasvattamisen huolekseen. Pekka päättää, että hänen kohdallaan kasvatusvirheketju vihdoin katkeaa.

Kirjoittajista Pirjo Ahlberg, Maire Pyykkö, Inka Hytönen, Riitta Komi, Aimo Kapiainen ja Anja Hytti-Oikkonen ovat lappeenrantalaisia, Ari Mikkilä on imatralainen, Annikki Hyytiäinen luumäkeläinen ja Kyösti Mäkinen nurmijärveläinen.

LÄMPIMÄT KIITOKSET KAIKILLE KIRJOJA ESITELLEILLE!

Kirjojen saatavuutta voi tiedustella tekijöiltä tai seuraavilta henkilöiltä:

Haukan vetäjä Sinikka Vuento, puh. 0400 623 658 tai s-posti: nuppu46@gmail.com

Paltan pj. Kirsi Komulainen, puh. 040 153 4362, s-posti: kirmarkom@paltta

Aira Grén, Laila Hietamies, Liisa Lousa, Juha Mänttäri ja Anneli Pylkkönen lukivat tilaisuudessa omia tekstejään antologiasta ja Mari Vuento lausui Lea Lignellin runon.

Kuvat: Aimo Vuento


OPEN MIC SAI RUNOILIJAT LIIKKEELLE

04/11/2021

Lappeenrannan pääkirjastossa saatiin 28.10. alkusoittoa siitä, mitä rajoitusten purkaminen tarkoittaa. Tarina-salin tuolit täyttyivät innokkaista lausujista, jotka halusivat jakaa makupaloja runoarkustaan muille alan harrastajille. Kaikkiaan kymmenen esiintyjää esitti sekä omia että muiden kirjoittamia runoja. Aiheiden kirjo oli laaja, oli evakkokokemuksia, rakkausrunoja, uskonnollista lyriikkaa, kantaa ottavaa runoutta ja nuoren ihmisen maailmantuskaa. Monissa runoissa oli huumoria, jopa vanha veijari Covid 19 sai runoissa kyytiä.

Tuntui todella virkistävältä olla keskellä tätä luovaa irrottelua. Muiden runojen kuunteleminen inspiroi ja antoi uusia ideoita myös omaan runoiluun.

Tilaisuuden onnistumiseen vaikutti varmasti myös se, että olimme saaneet juontajaksi Paltan entisen puheenjohtaja Tarja Okkosen. Kiitos Tarja tyylikkäästä ja innostavasta runoillan luotsaamisesta!

Ohessa kuvia tilaisuudesta ja esiintyjistä.

Teksti: Sinikka Vuento

Heli Valkama ja Rita Pulkkinen esittivät kantaa ottavaa runoutta.

Kuvat: Kirsi Komulainen


Kirja-arvio: Kyösti Mäkisen osin Juukaan sijoittuva romaani on väkevä murrematka

17/10/2021

Kirja-arvio Kyösti Mäkisen romaanista Yksi huone kerrallaan Karjalaisessa 5.10.2021.

Eija Komu

Kyösti Mäkinen: Yksi huone kylmillään

Enostone 2021. 216 s.

Uudenmaan Nurmijärvellä asuva mutta Jämsässä syntynyt Kyösti Mäkinen (s. 1954) on varttunut Imatralla. Hänellä on kiintoisa yhdysside Pohjois-Karjalaankin: hänen isoenonsa oli juukalainen kotiseuturunoilija Viljo Tuomela eli Matti Hyttinen (1895-1977). Kun Kyösti Mäkinen vieraili taannoin Juuassa Heikki Turusen luona, he hiljentyivät yhdessä Viljo Tuomelan haudalla.

Heikki Turusen jalanjäljillä Kyösti Mäkinen on myös esikoisromaanissaan Yksi huone kylmillään. Se sijoittuu valtaosin Jämsään, mutta myös Juuassa poiketaan. Tältä osin repliikeissä esiintyy myös itäsavolainen murre, minunkin äidinkieleni, kun muuten teoksessa käytetään niin ikään savolaismurteisiin kuuluvaa Päijät-Hämeen murreryhmää. Yhden henkilön kuvauksessa on esillä kaakkoismurre. Kaikki murrerepliikit ovat niin autenttisia kuin olla saattaa; Kyösti Mäkisellä on tarkka ja notkea murrekorva.

Romaanin keskushenkilö on teoksen alussa Ruotsista syöpäsairasta isäänsä tervehtimään tuleva nelikymppinen Pekka Vitikainen. Alkumiljöönä on Jyväskylä, jonka sairaalasta isä lähtee poikansa kyydissä pikku lomalle kohti vanhaa Jämsää. Viinaanmenevä isä ottaa matkajuomisekseen pontikkaa.

Seuraa lähes lopputeoksen mittainen siirtymä Pekan karuun lapsuuteen 1960-luvulla. Koti on köyhä ja riitaisa. Ruuasta ei ole aina tietoa: On siinä sinulla isä! Juuasta saakka haki mitään tekemättömän vetelyksen akakseen. Sodan varjot ja isän alkoholismi sekä hänen itsetuhoisuutensa tekevät Pekan kasvuvuosista räjähdysherkän. Lukemaan oppiminen kangertelee; ääneen lukeminen on koulussa jännityksen paikka.

Heikki Turusen tapaan teos on vahvasti seksuaalisväritteinen, virtsalta ja siemennesteeltä haiskahtava. Ajoittain naturalismi on itsetarkoituksellista, mutta kerronnan hallinta kompensoi tätä. Aikamuotona on kauttaaltaan preesens, mikä tekee tekstistä sähäkkää. Yksityiskohtainen kuvaus on havainnollista, mutta luonnekuvat jäävät joskus syventymättömästi referoiduiksi, vaikka kylän henkilögalleria onkin värikäs.

Teoksen lopussa palataan alkuasetelmaan. Pekka ripittää itseään ja samalla isäänsä: Päätin jo aikaa sitten, että lapsia en hanki, en vieraita enkä ainakaan omia. Kasvatusvirheketju katkeaa sitten varmasti. Päätös ei kuitenkaan ole aivan ehdoton.

Isän karut hautajaiset romaanin lopussa ovat yhden tarinan päätepiste, mutta samalla loppu jätetään puolittain auki, mikä on tehokas ratkaisu. Yksi huone kylmillään on tragikoominen ja karhean elämänmakuinen esikoisromaani.

https://www.karjalainen.fi/kulttuuri/arvio-kyosti-makisen-osin-juukaan-sijoittuva-romaani-on-vakeva-murrematka

Alla on linkki videotallenteeseen, josta pääsee katsomaan 19.10.2021 Klaukkalan kirjastossa ollutta kirjan julkaisujuhlaa.

Kyösti Mäkinen on tavattavissa Helsingin Kirjamessuilla Enostonen osastolla sunnuntaina 31.10. klo 11.00- 16.00.

Vielä yksi arvio kirjasta:

https://hikkaj.blogspot.com/2021/10/vaan-nyt-napsahti-kohilleen.html?m=1

https://www.ksml.fi/paikalliset/4569839


Paltan valtakunnallinen kirjoituskilpailu yläasteikäisille julkistettu

15/10/2021
Paltan varapuheenjohtaja Sinikka Vuento kertoi nuorten kirjoituskilpailusta.

Keskiviikkona 13.10. julkistettiin valtakunnallinen kirjoituskilpailu yläasteikäisille. Sen järjestää Kirjoittajayhdistys Paltta yhdessä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kirjastojen kanssa. Kilpailuaika on 13.10.2021 – 31.1.2022. Kirjoituskilpailun teemana on ”Lauantai 1.4.2052”. Kirjoitusten tyylilaji on vapaa. Se voi olla tarina, runo, päiväkirjan sivu tai räppiä. Kirjoituksen pituus on 1-3 sivua. Kirjoitukset tulee lähettää nimimerkillä varustettuna joko os. nuortenkirjoituskilpailu.paltta@gmail.com tai postitse os. Kouvolan kaupunginkirjasto, Salpausselänkatu 33, 45100 Kouvola. Kuoreen merkintä ”Kirjoituskilpailu”.

Kilpailuun liittyy syksyn 2021 sarja nuorten kirjoittamistyöpajoja Lappeenrannassa, Imatralla, Kouvolassa ja Kotkassa. Ohjaajana toimii sanataidekouluttaja Pilvi Valtonen.

Kirjailija Annamari Marttinen

Kilpailun raadissa ovat mukana kirjailija Annamari Marttinen, kirjailija Jukka Behm ja suomen kielen opettaja Sinikka Vuento. Marttinen painotti julkistamistilaisuudessa, että tällainen kilpailu, jossa voi saada palkinnonkin, kannustaa sellaisenkin nuoren kirjoittamaan, jonka harrastuksiin se ei entuudestaan kuulu.

 – Tärkeää on löytää oma ääni. Kirjoitusta arvioidessa persoonallinen, rohkea tyyli on ansio, Marttinen korosti. – Me tarvitsemme kirjoitustaitoja monenlaisissa elämän tilanteissa. Kaikkien ei tarvitsekaan pyrkiä kirjailijoiksi.

Kilpailu julkistetaan kevään 2022 aikana. Parhaat tekstit palkitaan raha- ja kirjapalkinnoilla. Parhaimmisto julkaistaan myös netissä tai kirjana.

Yhdistys on saanut hankkeisiin apurahaa SKR/Kymenlaakson rahastolta ja Alfred Kordeninin säätiön Lappeenrannan rahastolta.