Paltan varapuheenjohtajan, kirjailija Tarja Okkosen, kuudes teos, Yksinhuoltajan runot ( BoD 2015 ) on ilmestynyt. Sen 47 runoa kertovat äideistä ja isistä, lapsista ja rakkaudesta. Syttyvistä ja sammuvista toiveista. Elämästä.
Okkosen kirjassa isä muuttuu mieheksi. Mieheksi, jolla on rentoa. Mieheksi, joka ei ole ohjelmatoimisto, mutta jolla on niin paljon ohjelmaa, ettei hän ehdi tavata lastaan. Ehdi tai tahdo.
Nainen muuttuu äidiksi. Hän laittaa kiinni korkin, ovet ja ikkunat. Itsensä.
Se ei riitä. Yhteiskunta vaatii, tietää ja kertoo. Lehdessä sanotaan perheen olevan rikki. Reikää etsitään, mutta sitä ei löydy. Perhe ei ole rikki. Miksi sen pitäisi olla?
Äiti on yksinhuoltaja. Hän huoltaa yksin, hoitaa yksin, valvoo yksin. Rakastaa yksin?
Äiti on toppahaalari, ruokakauppa ja iltasatu. Kotijumppa ja leikkipuisto. Äiti on kaikki. Ja vielä enemmän. Äiti on lapselle jokainen tiistai, jokainen sunnuntai, jokainen päivä. Jokainen isänpäivä.
Isä on ilmapallo, joka katoaa taivaalle. Eikä ilmapalloa voi ohjata äiti eikä lapsi. Ehkä ei isäkään.
Yksinhuoltajan runot on kirja täynnä tunteita. Sen luettuaan täynnä tunteita on myös lukija.
– Pilvi Valtonen –
Yksinhuoltajan runot -teosta voit tilata täältä:
http://www.adlibris.com/fi/haku?q=yksinhuoltajan+runot
http://www.prisma.fi/…/yksinhuoltajan-runot-pehmeakantinen-…
http://www.amazon.com/Yksinhuoltajan-runot-Finnish-Edition-Okkonen/dp/9523184822
http://www.bod.fi/kirja/tarja-okkonen/yksinhuoltajan-runot/9789523184824.html