Välähdyksiä vuosikertomuksesta 2013

23/01/2014

Näiden mukavien muistelmien ja tapahtumien perusteella voi päätellä, miten hienoja hetkiä ja tärkeää toimintaa Paltan paikallistasolla tehdään.

Kouvolan paikallisryhmän vetäjä Petri Hannula kirjoittaa: ”Paltan Kouvolan ryhmä on vuonna 2013 kokoontunut yhdeksän kertaa: viisi kevät- ja 4 syyskaudella. Kokoontumistilana Kouvolan pääkirjaston alakerta. Kokoontumisen aikana ryhmä on esitellyt tekstejään ja saanut niistä vertaispalautetta. Tekstit edustavat muisteluita, kaunokirjallista proosaa sekä lyriikkaa. Eräät Kouvolan jäsenet ovat osallistuneet Paltan juhlavuoden kirjoituskilpailuun sekä Paltan jäsenten joulukalenteriin, jonka tekstejä julkaistiin Kymen Lehtimediassa. Lisäksi jäseniä kävi seuraamassa Kuusankoskella pidettyä Studia Litteraria -kirjailijapaneelia viime marraskuussa ja ryhmän vetäjä esiintyi lokakuussa kuukauden palttalaisena.”

Annikki Hyytiäinen kirjoittaa: ”Luumäen Kursiivilla oli perinteisiä sunnuntai-iltapäivän tapaamisia talven ja kevään aikana kuusi: tehtiin yhteisiä pikaharjoituksia, jaettiin tekstejä ääneen lukemalla, keskustelemalla, ihailimme Santapukin Erkin valokuvia, voimaannuimme sanoista ja kirjoitetuista ajatuksista, muistelimme ja kokosimme muistoja (äidin, isän, oman elämän), tutkimme myös julkaisumahdollisuuksia omakustanteena.

Kesäkuun viimeisellä kerralla luontonäytelmän sisällä (paistoi ja satoi) mietimme  kirjoittamisen merkitystä yhdessä ja yksin omassa elämässämme.

Luumäen Lehden Kursiivin joulusivut ilmestyivät jo 13. kerran runsaana luku- ja kuvapakettina.

Kesän toiminnasta: Heinäkuussa lasten Linnoituspäivä yhdessä Kaikun ja muiden kunnan järjestöjen kanssa: me sadutimme lapsia ja siitä syntyi mielenkiintoinen kuva-sekä tarinanäyttely Punaiselle Tuvalle. Se oli esillä elokuun loppuun. Taiteilijoina lapsia, nuorin noin 2-vuotias.

Heinäkuussa oli Marttojen piknik-tapahtuma Linnoituksessa. Siellä kursiivilaiset lukivat satuja aikuisille kirjastamme Charlottan hevonen ja muita tarinoita linnoituksesta. Tämä kirja julkaistiin ja markkinoitiin edellisenä vuonna. Kirjan toimittaja Hilkka Mattila piti tietokilpailua Linnoituksen historiasta ja palkintoina arvottiin ko. kirjaa. Samainen tietokilpailu oli hänellä myös Lasten Linnoituspäivän aikuisille ja kuulin, että monessa muussakin esim. Lappeenrannan tapahtumissa se on ollut esillä.

Loppukesällä annoimme Luumäen kunnan uudelle kirjastolle lahjaksi Ikkunan Linnoituksen historiaan. Kirjaimellisesti: kuusiruutuinen vanha ikkunanpoka uudelleen lasitettuna, mutta kuvitettuna Charlottan hevonen-kirjan taideseuran kuvilla. Ideointi oli Annikin ja toteutus Antti Korpelan.

Palttan kirjoituskilpaan osallistuimme, sekä myös joulukalenteriin. Anja Romu voitti tämän kirjoituskilpailun. Ehkä hänelle itselleen suurempi voitto on kuitenkin se, kun em. Charlottan hevonen- kirjan satu Lista sai ensiesityksensä näytelmänä Eija Brisk-Niirasen ohjaamana ensin veteraaneille keväällä, kesäkuussa Linnoituksessa ja syksyllä Taavetin koululla. Lapset ja vanhemmat ovat tehneet upeaa yhteistyötä. Ja se jatkuu! Ensi kesänä elokuussa Marttilan Markkinoilla saamme nähdä jatko-osan Saima. Anja tietenkin kirjoittaa sitä.

Kursiivilaiset avustivat kirjoittamalla tarinat puhtaaksi Taavetin asema-näyttelyyn: valokuvia ja kertomuksia. Se oli avoinna Mäntykodilla.

Lisäksi totesimme yhdessä, että kirjoitamme mielellämme kirjeitä, kortteja ja pitkiä tarinoita sähköpostiin, jos vain joku kysyy ”Mitä kuuluu?”. Nettiin, blogeihin, lehtiin ja moniin kilpailuihin lähtee meiltä juttuja. Päiväkirja on jokaiselle tuttu ystävä. Emme pelkää kynää ja tyhjää paperia, vaan käytämme niitä rohkeasti.”

Lappeenrannan Haukka-tiimi tapasi ”kirjastossa jokaisen kuukauden toisena tiistaina pois lukien kesä-, heinä- ja elokuu. Syyskuun tapahtumassa keskusteltiin toiminnan laajentamisesta. Muulloin luettiin omia tekstejä ja saatiin palautetta. Poikkeuksena oli edellä mainittuun marraskuu, jolloin kirjasto oli remontissa. Tällöin kokoonnuimme Taipalsaaren kirjastossa.
Näiden tapahtumien lisäksi osallistuimme Lappeenrannassa järjestettyyn ART&BAR tapahtumaan, jossa luimme omia tekstejä Ravintola Teerenpelissä ja katujunassa. Lisäksi luimme satuja ja riimejä kahdessa lastentarhassa ja jouluaiheisia kirjoituksia kirjastossa. Osallistuimme Paltan järjestämään joulukalenterin kirjoittamiseen Etelä-Saimaassa. Näiden lisäksi teimme perinteisen matkan Vainikkalaan laavulle Eino Leinon päivää edeltävänä päivänä. Päiväkirjaa ei ole pidetty, mutta osallistuvien määrä on ollut 4 – 8 välissä.” Kirjoitti Risto Talka

Rautjärven ja Parikkalan yhteinen ryhmä Uilokurpposet teki vuoden mittaan myös monenmoista:

11.2./Simpeleellä

– Runoharjoitus: Jälkiä hangessa, merkkejä mielessä. Tehtävä ja purku.

18.3./Parikkalassa

– 10 kohdan huoneentaulun laatiminen tulevaisuutta varten. Purku.

8.4./Savonlinna

– Teatteriretki Savonlinnaan: Konstan parhaat.

12.9./Simpeleellä

– Unia, ajatuksia ja muistikuvia kesästä. Tehtävä ja purku.

10.10./Parikkalassa

– Omat unet paperille. Yleiskeskustelu tekstien pohjalta.

7.11./ Simpeleellä

– Kirjamessut ja luetut syksyn uutuudet.

18.12./Parikkalassa

– Draamailta. Miten pienoisnäytelmä syntyy, Sirkan kirj. joulukuvaelman esitys Parikkalan Teatteriyhdistyksen voimin.

Ryhmässä on ollut keskimäärin 10 jäsentä Parikkalasta ja Rautjärveltä. Ryhmä on toiminut Parikkalan pääkirjastossa, Rautjärven pääkirjastossa Simpeleellä ja Parikkalan seurakuntakeskuksessa. Vetäjänä on ollut Sirkka Laine.”

 


Kuukauden palttalainen: Carl-Gustav Walldén

13/01/2014

???????????????????????????????

1. Kuka olet? – Carl-Gustav Walldén, merikapteeni, synt. 10.02.1943

2. Missä asut? –  Kotkassa Tornatorintiellä Kantasatamassa (oli olemassa Tornator-niminen höyrylaiva josta Junnu lauloi)

3. Milloin ja miksi liityit Palttaan? –  2000-luvun alussa, uusi elämäntilanne vaati sisäistä avautumista, kirjoittaminen yksi keino

4. Miten olet osallistunut ja hyötynyt mukanaolosta? – Olen ollut Paltan johtokunnassa kolme kautta ja saanut apua kirjoittamisen alkeisiin mm. leireillä.

5. Mitä toivot yhdistykseltä/ yhdistykselle tulevaisuudessa? –  Profiloitumista ja yhteistyötä esim. kansalaisopistojen kanssa / varoja luennoitsijoiden palkkaamiseen eri paikkakunnilla (Torsti Lehtisen kaltaisia guruja).  – Kaiholla muistelen Kotalahden leirejä. Vastaavia pitäisi järjestää. Kesä on tiukkaa aikaa. Niitä voisi olla paikallisesti kesäajan ulkopuolella. Majoitus kauempaa tulleille on ongelma, hotellit kalliita.

6. Miksi pidät tärkeänä kuulumistasi Palttaan? – Olen saanut kumminkin yhden esittämiskelpoisen käsikirjoituksen aikaan. Se on minun tasoiselle kirjoittajalle paljon. Teos sai niin hyvät arvostelut, että Ravintola Kairo pyysi lisäesityksiä. Kotkan Kantasatama saa uuden fyysisen muodon tulevina vuosina ja sen muovailevat henkilöt, joilla ei ole henkistä eikä ajallista yhteyttä tähän Kotkan identiteetin ikoniin. Toivon parasta, mutta pelkään pahinta. Heidän tietoisuutensa Kotkasta rajoittuvat kännipäissään laulamiin Kotkan Ruusuun säkeisiin.. Minulle tuli välttämätön tarve tuoda esiin Kantasataman historia kirjoittamisen ja teatterin keinoin. Tässä aikaansaannoksessa Paltalla oli merkittävä osa. – Taiteella on pitkä muisti.

Tässä Kuukauden palttalaisen vapaavalintainen teksti, joka tällä erää sisältää tiedotteen hänen itsensä kirjoittamastaan, esittämästään ja tuottamastaan produktiosta ”Sonaatti Satamakaupungille”.

Sonaatti Satamakaupungille

Esitykset jatkuvat Kairossa

Kotkan Kantasataman ilme tulee muuttumaan tulevina vuosina merkittävästi. Mitä jää jäljelle Kotkan identiteetin ikonista – satamasta, laivoista, satamajätkistä, kohtaloista, laivatytöistä ja elämästä joka sykki voimakkaasti tässä mystifioidussa ympäristössä? Alue saa uudet kasvot – mitä ne kertovat tuleville sukupolville? Taide on yksi keino ylläpitää muistia.  Sonaatti Satamakaupungille tarjoaa mahdollisuuden nähdä Kotkan Kantasatama viime vuosisadan alusta tähän päivään ja siellä työssään ja unelmissaan elantonsa ahertavat ihmiset. Musiikin, elämän ja työn kohtalonyhteys löytävät toisensa. Esitys antaa puhuvat kasvot Kantasatamalle, alueelle jota kohta ei enää ole.

Sonaatti Satamakaupungille -teosta on esitetty Merikeskus Vellamossa kaksi kertaa ja Ravintola Kairossa kolme kertaa viime vuonna täysille saleille. Yleisön pyynnöstä esityksiä on päätetty jatkaa Ravintola Kairossa. Toinen ensi-ilta on Kairossa 22.2.2014 klo 19.00.

Käsikirjoittaja Carl-Gustav Walldén myös tuottaa teoksen ja esiintyy nimiroolissa. Esityksen dramatisoijana ja ohjaajana toimii Ninni Suntio. Musiikin säestyksestä vastaa Marko Taipale (kosketinsoitin), Risto Pellava (trumpetti) ja Santeri Piira (kitara ja laulu). Esiintyjät mm.  Anne-Maj Seppä (laulu) Heidi Adamsson-Aalto, Päivi Naski-Koivisto, Ritva Hellsten, Ella Suvikas, Saara Lehtonen, Kimmo Parjanen, Kirsi Tinkanen, Urpo Vesa, Kirsti ja Henrik Hänninen, Pirjo ja Sture Rosenqvist ja Päivi Mattilan tanssiryhmä.

Esitykset Ravintola Kairossa keväällä 2014 klo 19.00:

22.2., 28.2., 14.3., 28.3., 29.3., 4.4., 5.4., 25.4. ja 26.4.

Esityksen kesto on arviolta 1 h 40 min, sisältää väliajan.

Lippuja á 23€ saa ostaa ennakkoon ainoastaan Kotkan Sävelaitasta Kaivokatu 18, KOTKA

puh. 05-213205, info@savelaitta.fi ja ovelta ennen esityksenalkua. Ruokatilaukset Ravintola Kairosta, ruokalistat nähtävänä www.ravintolakairo.fi, puh. (05)212787, 0400 507188,  kairo@kymp.net.

OHJAAJAN SANAT: Sonaatti Satamakaupungille kantaa nimessään Steam Ship:piä, näitä (minulle 79 syntyneelle vieraita) höyrylaivoja oli silloin Kotkan Satamassa kulta-aikoina 50- 60- luvulla. Pojat lähtivät Kotkasta maailman merille Ankkurin Myllystä. Kaikki eivät koskaan palanneet. Tämä yhden Kotkasta maailman merille lähteneen pojan tarina tulee henkilön itse kertomana esityksessä katsojien eteen, myös arkisine askareineen ja miten Carl-Gustav Walldénia elämä kuljetti merikapteeniksi ja aina tähän päivään saakka. Merimieskapakka Kairossa on siis luvassa vielä yhdeksän esitystä keväällä, jossa aitoja merimiestarinoita, hyvää musiikkia, tanssia ja tarinoita Kotkan Kantasatamasta.