Eila Suominen tekee tuntematonta Suomen historiaa tutuksi.

181126_Cover (2)

Haminalainen Paltan jäsen Eila Suominen on julkaissut maaliskuun lopussa e-kirjan  ”Suuren Rantatien julma pikkuviha 1741-1743”, kustantajana Bod.

Teos on tietokirja lähdeviitteineen ja lähdeluetteloineen, pitkän työn tulos. Kirjassa tuodaan esille hattujen sodan kokemukset ja vaikutukset Suuren Rantatien alueella Säkkijärveltä Helsinkiin. Tiedot pohjautuvat aikalaisten päiväkirjoihin, esim. saksalaisen lääkäri Lerchen kirjoituksiin. Kirkonkirjoista selvisi myös asioita. Pikkuviha oli rankkaa aikaa Kaakkois-Suomessa.

Kirja löytyy monista e-kirjakaupoista: Bod, Google, Apple, Adlibris, Amazon, Kobo, Aldi Life, Amazon. Google-Playssä on melko laaja esittely.

Eila Suominen opiskeli sekä yleistä että Suomen ja Skandinavian historiaa Helsingin yliopistossa ja opetti historiaa etupäässä lukiossa 38 vuotta. Hän opiskeli luovaa kirjoittamista ja liittyi Paltan jäseneksi.

Eila Suominen tutustuu aiheeseensa kirjoittamalla aluksi fiktiivisiä tekstejä, jatkaa sitten aihepiirin tutkimista ja luo lopulta tietokirjan. Hän kirjoitti synnyinseutunsa historian, joka julkaistiin osana laajaa Okeroisten kyläkirjaa. Suuresta Rantatiestä ja pikkuvihasta hän teki ensin romaanin, jonka pani talteen pilvipalveluun, ja jatkoi aihepiirin tutkimista. Näin syntyi tietokirja Suuren Rantatien julma pikkuviha 1741–1743. Sen sisältö liittyy kirjoittajan kotiseudun historiaan.

 

Tuntematonta Suomen historiaa tutuksi.

Kaakkoisen Suomen rannikko tallautui joukkojen jalkoihin, kun Venäjän sotavoimat seurasivat Ruotsin perääntyvää armeijaa, joka antautui Helsingissä 1742.

Talonpoikien tuvat paloivat ja asukkaat pakenivat piilopirtteihinsä Kummikirkon kiville, Mettimajan harjulle, Rekniskorpeen tai paikkoihin, joilla ei ole enää nimeäkään. Hamina sytytettiin tuleen, ja Porvoossa kaikki ikkunat lyötiin säpäleiksi. Omat joukot korjasivat talonpoikien viljaa hevostensa syötäväksi. Kansa pelkäsi vihollisen etujoukkoja, husaareita, kasakoita ja kalmukkeja.

Venäjän armeijan saksalainen lääkäri Lerche, ruotsalainen pappi Tiburtius, tanskalaiset sotilastarkkailijat Hauch ja Diethardt kertovat päiväkirjoissaan kokemuksista Suurella Rantatiellä. Kirkonkirjojen haudattujen luettelot saavat tutkijan hätkähtämään. Hattujen sotaa ja pikkuvihaa on usein pidetty sivuseikkana Suomen historiassa, mutta joillain alueilla se oli kaikkein julmin viha. Pikkuviha on tässä kirjassa ulotettu vuoteen 1741, vaikka se yleensä ajoitetaan vuosiin 1742 ja 1743.

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: