Petri Hannulan miniesseitä

Ismeistä

 

Runoilijan mieli on havaintojen, lainausten, uskomusten ja tuntemusten sammio. Runo on teksti, johon runoilijan idea on tiivistynyt ja siivilöitynyt. Aikakaudet ohjaavat sen ilmaisua. Kaikkien elettyjen aikakausien runot on kirjoitettu tavalla, että lukija voi niitä lähestyä. Lukijalla on mahdollisuus lukea runoa joko hakien kosketuspintaa omaan elämäänsä tai nähdä runo objektiivisemmin eli runossa itsessään on kaikki ymmärtämiseen tarvittava tieto. Runossa yksityiskohdat, havainnot ja kokemus sekoittuvat ainutlaatuiseksi kokemukseksi – joskin niin, että nykyaika on kaikissa aikakausissa rajana, jota on hankala ylittää. Uudenlainen ilmaisu saa lukijan kavahtamaan. Tuskin 1800-luvulla olisi esim. käsiterunous tai jokin muu nykyajan runomuoto saanut ymmärrystä. Sen sijaan luemme sujuvasti 1800-luvun runoja. Nykyajan runous on olemassa edellisten runosukupolvien ansiosta.

Runoilijan ja pöytälaatikkorunoilijan erottaa runoilijan näkemisestä osana suurempaa kokonaisuutta. Hän ei jää pelkäksi omaksi itsekseen. Romantiikan ajan runoilijanerot saivat aiheensa omasta itsestään ja luonnosta sekä ammensivat luomisvoimaansa jumalallisesta lähteestä että kirjoittivat siitä sielukkaasti ja ylevästi ollen uskollisia mitalliselle runolle, modernistit käänsivät selkänsä perinteelle ja ilmaisivat etujoukkona ja koulukuntina taiteen aivan uudella tavalla ja määrittelivät mm. runouden uudelleen, postmodernistit painottivat runojen olevan vaikutteita saaneita tekstikokonaisuuksia ainutkertaisuuden sijasta, tämän päivän kokeellinen runous kiinnittää huomionsa puhtaasti kieleen ja häivyttää tekijän. Tänään runoilija edustaa yksilöllisesti itseään. Nämä kaikki heijastavat osaltaan oman aikakautensa runouskäsityksiä. Kaikilla aikamme suuntauksilla on juurensa historiassa.

 

Runon poetiikasta

 

Jos järki on määriteltävin osa kirjoitusprosessissa, mitä se tarkoittaa? Järki ohjaa toimintaa. Toiminta on tavoitteellista, jossa tavoite on määritelty etukäteen. Näin toimitaan asiakirjoittamisessa. Runous perustuu aisteihin, tunteisiin ja järkeen siten, että ne ovat havaittavissa runokielestä. Runo on lihallistettu elävä sana. Niin konkreettinen se on. Runo koetaan ja eletään. Lisäksi runoilmaisua voi analysoida. Analyysin avulla saadaan vahvistus intuitiolle. Poetiikka on aina läsnä, vaikka siihen ei kiinnitetä huomiota. Kullakin kirjoittajalla on oma poetiikkansa. Poetiikka on jälkijätteistä. Sen avulla kirjoittaja voi tunnistaa oman tapansa kirjoittaa ja oman kehityssuuntansa. On vanhempaa ja uudempaa kirjoittajan poetiikkaa. Poetiikka näyttäytyy kuin avaruus: Kun katsot kauas syvyyteen, näet avaruuden / poetiikan sellaisena kuin se oli kauan sitten. Kun katsot lähelle, näet avaruuden / poetiikan sellaisena kuin se on nyt. Kun katsot syntyvää runoa, näet tulevaisuuteen.

 

Miten tulla runosta vaikutetuksi?

 

Miten tulla vaikutetuksi ilman, että sitä ymmärtää? Tällöin on vaikutettu lukijan tunteisiin. Voidaan esimerkiksi kirjoittaa upeasti korulauseita höttösanomalla. Ylen sivulla oli juttu voiko tekoäly kirjoittaa runoa. Sillä oli käytössään tietokanta ja se lainasi ja mukaili oikeita runoja omissa säkeissään. Sitten tehtiin yleisötesti. Kysyttiin kumpi koneen tekemä vai A. W. Yrjänän runo tuntui paremmalta. Neljännes piti koneen tekemää runoa parempana. Runo on tässä:

Sinne käypi lumemme, / sinne teidät kuolemme / vellamoisen vierahiksi / ilta kaipuuhan.

Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-9805181

Runon tunne voi sokeuttaa lukijan. Pitäisikö runosta saada jotain tolkkua ja liittää se tunnelman yhteyteen, jolloin se aukeaisi lukijalle vielä vahvemmin? On kuitenkin niin, että tunnelman aistiminen johtaa esitietoon. Omat tuntemukset pitäisi silti sanoittaa ja niistä tulla tietoiseksi. Runo puhuttelee lukijaa monella tavalla samanaikaisesti. Kaikkien tasojen pitäisi pelata yhteen ja tukea toisiaan.

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: