Lokakuun palttalainen: Leena Morottaja

Olen ammatiltani ja kutsumukseltani kirjastonhoitaja, ollut eläkkeellä jo 18 vuotta. Asun Haminassa. Alan olla palttalainen vanhemmasta päästä. En ole kirjoittanut koko ikääni, julkistin ensimmäisen tekstini vasta 11-vuotiaana.

Olen kirjoitellut enimmäkseen seurojen ja liikelaitosten historiikkeja, viimeiseksi Mänttärin sukuyhdistyksen toiminnasta 80 vuoden aikana. Siitä on jo pari vuotta, joten pitäisi ryhdistäytyä. Keräilen parhaillaan pientä kirjaesittelyä.

Olen toki kirjoitellut myös runoja, varsinkin kohtaamieni minikriisien aikoina. Siksi tuloksena on karmean subjektiivista soppaa. Kun aikanani kääntelin asiakirjoja saamelaisten historian kirjoittajille, lähetin niitä Jorma Etolle. Hän heitti huolettomasti syrjään pikku runoni ja innostui historiasta niin, että siitä syntyi “Tämä maa oli meidän”. Se on ollut mallina muutamille sikäläisille kirjoittajille.

Annukka Järvi asetti Jamilahden kursseilla minulle dead linen, joten sain kokoon “Kahdella tuolilla: tarinoita keskipitkän elämän varrelta”. Se oli itekirja ja aika vapauttava kokemus.

Myöhemmin olen käännellyt lauluja ja veljeni on säveltänyt pieniä sarjoja teksteihini.

morottaja-jpg

Leena Morottaja

Kuvassa olen jossain päin Saksaa kukkivan onnenpensaan edessä.

 

Ensilumi –

ikkunan takana häilähtää

harmaa nopea verho.

Kesän käsi sulkee kaihtimet

seuraavaan kukkien aikaan.

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: